Talouspuntari: Kaupan alan vahva alkuvuosi kevään valopilkku

Petri Karjalainen / 20.4.2021
Petri Karjalainen

""

Vuoden 2021 ensimmäinen kvartaali on nyt takana päin. Olemme tuttuun tapaan analysoineet suomalaisten PK-yritysten taloushallinnon dataa viikoittain Talouspuntari-katsauksissa, ja nyt on aika arvioida, miten vuoden ensimmäiset kuukaudet menivät. Ilmassa on positiivisia merkkejä, mutta edelleen paljon huolenaiheita.  

Viime vuoden lopussa tilanne oli muutamaa kriisistä erityisen pahasti kärsivää toimialaa lukuun ottamatta varsin hyvä. Verrattuna kahteen edelliseen vuoteen yritysten ostojen väheneminen oli odotettavaa, mutta esimerkiksi tukku- ja vähittäiskaupan osalta tämä väheneminen jäi lopulta odotettua pienemmäksi. 

Tammikuussa yritykset muuttuivat varovaisemmiksi. Uuden budjettikauden myötä varovaisuus näkyi etenkin ostojen pienemisenäjonka vaikutukset edelleen kertaantuvat taloudessa. Tälle ei taloushallinnon datan perusteella ole yhtä selittävää tekijää, vaan yritykset todennäköisesti halusivat varautua pitkittyvään kriisiin erilaisilla säästötoimilla. 

Toimialojen sopeutumisessa on eroja 

Taide- ja viihdeala on keksinyt uusia keinoja kasvattaa tarjontaa esimerkiksi etäkonserttien muodossa. ja sen myötä myös myyntiä on enemmän kuin vuosi sitten. Viime vuoden laskua selittää alkanut ja vakavuudellaan yllättänyt kriisi. Vuoden aikana uudet palvelukonseptit ovat tuoneet lisää mahdollisuuksia, mikä näkyy tämän vuoden parempina lukuina. 

Päivittäinen keskimääräinen käteismyynti, Taiteet ja viihde

MaRa-alalla samanlaisia sopeutumiskeinoja ei ole löydetty, ja lisäksi rajoitus- ja sulkutoimet kohtelevat toimialaa ankarasti. Kuviossa näkyy selvästi viikolla 10 alkaneiden sulkutointen vaikutukset, mikä on johtanut myös myyntipisteiden sulkemiseen. Auki olevissa myyntipisteissä on voitu tehdä esimerkiksi etämyyntiä. 

Päivittäinen keskimääräinen käteismyynti, MaRa

Kuluttajamyynti toimii talouden veturina 

Ensimmäisen kvartaalin lopulta voimme havaita, että kuluttajakauppa on vuodenaikaan nähden hieman edellä edellisvuosiin verrattuna. Selkeimmin tämä trendi näkyy kaupan alalla. Joulun jälkeen kotitaloudet käyttäytyvät yleensä säästäväisemmin, mutta tänä vuonna tästä aiheutuva kuoppa jäi pienemmäksi kuin aiempina vuosina. Pääsiäisen jälkeen kulutus yleensä kiihtyy kohti kesän huippulukemia. 

Päivittäinen keskimääräinen käteismyynti

Yksi selitys kaupan alan hyvälle alkuvuodelle on se, että kotitaloudet käyttivät aiempaa vähemmän rahaa matkustamiseen sekä taiteen ja viihteen palveluihin. Siksi rahaa oli enemmän käytettävissä vähittäiskauppaan. Lisäksi etätyö ja säästämisasteen nouseminen ovat pienentäneet kulutusta. Tämä näkyy erityisesti pienten erityisliikkeiden tulonmenetyksenä. 

Tukku- ja vähittäiskaupan käteismyynti toimii hyvänä indikaattorina kuluttajien käyttäytymiselle. Kuluttajakaupan taloudellinen hyöty ei jää suinkaan myyvälle yritykselle, vaan sen myötä yritykset ostavat enemmän myös toisiltaan. Kuluttajakauppa toimiikin talouden veturina ja sen vaikutukset näkyvät esimerkiksi kiinteistöalalla. Viimeisen vuoden aikana ihmiset ovat viettänee enemmän aikaa kotona ja mökeillä ja sen myötä kiinteistöalalla on tehty enemmän myyntiä. Esimerkiksi kesämökkien jätehuoltoon on käytetty enemmän rahaa, ja sen myötä myös kiinteistöala on käyttänyt ostoihin enemmän rahaa kuin aiemmin. 

PK-sektorilla huolia maksukyvyn kanssa 

Ostolaskujen kiertonopeus on hyvä mittari maksukyvyn muutoksen arvioimiseen. MaRa-alalla ostolaskujen keskimääräinen maksuaika on aiemmin ollut 21 vuorokautta, mutta maaliskuussa maksuajat olivat keskimäärin jopa 181 vuorokautta. Laskuja ei siis makseta ajallaan. 

Toinen Talouspuntarissa esiin noussut huolestuttava ilmiö on, että siinä missä tammikuussa 2020 liikevaihdosta meni keskimäärin 32 % maksamattomien laskujen maksamiseen, maaliskuussa 2021 vastaava luku oli 128 %. Tämä on hyvin huolestuttavaa ja kertoo siitä, että yritysten maksukyky on todella koetuksella. 

Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka puhutaankin kriisialoistaei kaikilla toimialan yrityksillä mene huonosti. MaRa-alan kohdalla voidaan puhua noin 15–20 % osuudesta yrityksistä, joilla on isoja ongelmia, ja vastaavasti toisella ääripäällä menee todella hyvin.  

Työtunnit ja käteismyyntipisteiden määrä hakevat tasapainotasoa 

Epävarmuus ja luottamuksen puute tulevaisuuteen heijastuvat työtuntisuunnittelussa. Talouspuntarin datasta näemme, että esimerkiksi MaRa-alalla on jatkuvasti suunniteltu vähemmän tunteja kuin on lopulta tehty. Tämä kielii myös siitä, miten vaikeaa eteenpäin suunnitteleminen on näin epävarmassa ympäristössä. 

Epävarmuus näkyy myös sosiaali- ja terveysalalla. Vuosi sitten suunniteltuja työtunteja vähennettiin, ja tasapainon löytymiseen meni jonkin verran aikaa. Myös kaupan alalla kesti jonkin aikaa oppia toimimaan uudessa tilanteessa. Nyt työtuntilukemat antavat viitteitä siitä, että ollaan lähes normaalissa tilanteessa. 

Seuraamme mielenkiinnolla myös käteismyynnin tilityspisteiden määrä, sillä sen perusteella voidaan arvioida, miten kaupat ovat olleet auki. Vuosi sitten suljettiin todella paljon maksupisteitä, mutta tilanne on parantunut sen jälkeen. Tämän vuoden alussa oltiin hyvin normaalilla tasolla, mutta Talouspuntarin datan mukaan ensimmäisen kvartaalin jälkeen noin 80 % maksupisteistä on auki. 

Yksi mielenkiintoinen huomio on, että vaikka kaupan alalla menee paremmin kuin ikinä, on osa myyntipisteistä silti suljettuina. Tässä näkyy aiemmin esiin nostettu pienten erityisliikkeiden ahdinko, kun ne joutuvat pitämään ovet suljettuina tai asiakkaat eivät uskalla tulla asioimaan niihin.  

TUTUSTU TALOUSPUNTARIN KATSAUKSIIN 

LUE KIRJOITUS TILISANOMIEN KUMPPANIBLOGISSA

Yrityksille, Talouspuntari