Miten johdat itseäsi?

Piia Similä / 19.9.2017
Piia Similä

Harri-Gustafsberg-blogi.jpg

Johtaminen on taitolaji, jossa voi kehittyä. Sama koskee itsensä johtamista. Millainen johtaja sinä itsellesi olet? Lempeä, kannustava, ymmärtävä, armoton, jatkuvasti tyytymätön vai jotain ihan muuta?

Itsensä johtamisen teemaan pääsimme webinaarissamme Harri Gustafsbergin johdattelemina. Gustafsberg on tutkinut henkistä suorituskykyä ja väittelee siitä piakkoin, monet tuntevat hänet myös entisenä poliisin Karhu-ryhmän kouluttajana ja operatiivisena johtajana.

Mitä henkinen suorituskyky on?

Gustafsberg määritteli henkisen suorituskyvyn taitojen kokonaisuudeksi, jota meidän jokaisen on mahdollista itsessämme kehittää. Meillä kaikilla on oma sosiaalinen, henkinen, fyysinen ja taloudellinen perustamme, josta käsin suorituskykyä voi lähteä nostamaan.

-Monesti jo perustan korjaamisella saadaan suorituskyky nousuun, Gustafsberg sanoi.

Tämä on tuttua hyvin monesta yhteydestä, mutta unohtuu niin helposti. Jos perusta ei ole vakaa, sen päälle ei kannata rakentaa. Ajoittain olemme korkean suorituskyvyn tilassa, toisinaan tilaa voisi sanoa koherenssiksi, mutta silloin tällöin putoamme selviytymistilaan –elämäntilanteen mukaan vaihdellen.

Mitä minun kannattaa itsessäni kehittää?

Itsensä johtamisen kulmakivi on itsetuntemus. Se mitä juuri sinun tulisi tai kannattaisi itsessäsi kehittää, on sinun itsesi löydettävä, Gustafsberg muistutti. Kukaan muu ei sitä voi puolestasi päättää tai määritellä. Avain on itsetuntemus.

Tavoitteesta maaliin on välillä pitkäkin matka, joskus se taas taittuu hetkessä. Aikaansaamiseen ja suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä Gustafsberg listasi viisi:

  1. ympäristö
  2. sosiaalinen tuki
  3. emootiot eli tunteet, ajatukset
  4. kognitiot
  5. fysiologia.

Jos ympäristö tukee tavoitettamme, saamme sille kannustusta ja tukea läheisiltä, tunteemme ja ajatuksemme ohjaavat meitä päämäärän suuntaan ja tietomme ja taitomme ovat riittävät, voimme saada aikaa hyvinkin paljon. Jos mikä tahansa näistä sattuu tiellemme poikkiteloin – kuten usein elämässä käy – hidastuu tavoitteen saavuttaminen.

Gustafsberg puhui webinaarissa filosofisen perustan maaduttamisesta. Hienoinen sanahirviö, jonka sisältö on timanttinen. Perustan muodostavat arvot, ajatukset, mieli ja keho, mielikuvat sekä keskittyminen.

 Arvot:

  • Selvitä itsellesi, mihin liittyvää suorituskykyäsi haluat kasvattaa ja vastaa kysymykseen miksi. Muista myös, että vastuu toteutuksesta on sinun. Älä syytä ympäristöä tai resursseja, jos et heti onnistu.
  • Pohdi, mitkä ovat vahvuutesi, missä sinulle on kehitettävää, mikä sinua aidosti motivoi ja minkä puolestaan koet vaikeana.

 Ajatukset:

  • Ajatukset ovat tapamme ajatella eli asenne. Kiinnitä ajatteluusi huomiota: missä tilanteissa oma ajattelutapasi on hyödyllinen? Jos huomaat kehitettävää, Gustafsbergin neuvo on selkeä: ajattelu muuttuu ajattelemalla. Ajattele siis, mitä ajattelet. Huomioi asioiden suhteellisuus ja realiteetit, jotta ajatukset eivät lähde kiertämään negatiivista kehää.
  • Muista, että ongelmat ovat väliaikaisia ja koskettavat useimmiten vain tiettyä elämän osa-aluetta, eivät koko elämääsi. Ongelmista löytyy myös monia positiivisia puolia: ne nimittäin mahdollistavat oppimisen, auttavat fokusoimista mahdollisuuksiin ja niistä ylipääsemisen jälkeen vahvistavat.

Mielen ja kehon säätäminen:

  • Gustafsberg kertoi tekevänsä hengitysharjoituksia päivittäin. Syvähengitys auttaa virittämään mielen ja kropan haasteisiin.

Mielikuva:

  • Oletko huomannut, että mielikuvamme ohjailevat meitä välillä melko voimakkaastikin? Elämämme koostuu pitkälti siitä, millaisia mielikuvia ja muistoja meillä on.  

Keskittyminen:

  • Gustafsbergin neuvo suorituskyvyn nostamiseen on: keskity eli maadoita itsesi siihen, mitä teet niillä resursseilla, joita sinulla on. Keskittymiskyky ei ole synnyinlahja vaan taito, jota voi kehittää. Sitä voi harjoittaa yhtä lailla kuin muitakin taitoja.

TILAA BLOGI

johtaminen, itsensä johtaminen