Mitä muutoksia työaikalakiin suunnitellaan?

Piia Similä / 01.8.2018
Piia Similä

työpöytä

Usein tätä ei tapahdu, mutta silloin kun tapahtuu, tapahtuu yleensä paljon. Työaikalakiin suunnitellaan muutoksia, joiden on määrä astua voimaan vuoden 2019 alusta – jos tavoiteaikataulu pitää. Uuteen lakiin kaavaillaan runsaasti pieniä muutoksia ja täsmennyksiä, sen sijaan soveltamisala säilynee nykyisellään. Työoikeuden asiantuntija Nikolas Elomaa käsitteli lakiin suunniteltuja suurimpia muutoksia, joustotyöaikaa ja työaikapankkeja, maksuttomassa webinaarissamme.

Nyt voimassa oleva työaikalaki on vuodelta 1996. Uudistuva työaikalaki taas ei ole vielä eduskunnassa, joten vaikka esitys uudistuksista on tehty, se saattaa vielä muuttua ennen voimaanastumistaan. Hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi meni 21.5. lainsäädännön arviointineuvostoon, jossa esitys on tällä hetkellä asiantuntijoiden suurennuslasin alla.

Uusi työaikamalli: joustotyöaika

Täysin uutena muutoksena lakiin esitetään uutta työaikamallia, joustotyöaikaa. Siitä voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Joustotyöaika tarkoittaa, että vähintään puolet työajasta on sellaista, jossa työntekijällä on työajan suhteen autonomia. Malli soveltuu työhön, jossa työntekijällä on suuri vapaus valita itse, missä ja milloin työskentelee. Toimialarajoitetta lakiin ei ole tulossa, vaan edellä mainittua voidaan soveltaa toimialasta riippumatta.

Mitä joustotyöaikasopimuksessa kannattaa sopia?

Joustotyöaikasopimuksia koskee sama tasapuolisen kohtelun velvoite kuin muutakin työlainsäädäntöä. Työnantaja ei voi esimerkiksi valita työntekijöiden joukosta luottosuosikkejaan, joiden kanssa sopimuksen tekee – kaikilla vastaavanlaista työtä tekevillä on tällöin oikeus joustotyöaikasopimukseen. On selvää, ettei kaikenlaisiin työtehtäviin joustotyöaikaa voida soveltaa.

Joustotyöaikasopimus on työsopimuksesta erillinen eli se voidaan irtisanoa erillisenä ehtona ilman työsopimuksen irtisanomista. Siinä kannattaa sopia ristiriitatilanteiden välttämiseksi viikkolevosta ja erillisistä sunnuntai- tai muista työaikakorvauksista. Tulkinnat siitä, miten missäkin tilanteessa toimitaan, kannattaa kirjata mahdollisimman yksiselitteisesti ylös. Kuinka menetellään esimerkiksi, jos työntekijä päättää henkilökohtaisesta syystä siirtää työn tekemisen tiistailta sunnuntaille? Maksetaanko tällöin sunnuntaikorvauksia?

Lakiin perustuva työaikapankki 

Toinen suuri kaavailtu lakimuutos liittyy työaikapankkeihin. Uudistus toisi mukanaan lakiin perustuvat työaikapankit – nykyisin monin paikoin käytössä olevat perustuvat työehtosopimuksiin. Jos lakimuutos tulee voimaan, on työpaikoilla käytännössä sovittava, sovelletaanko siellä lakisääteistä vai TES:iin perustuvaa pankkia. Tämän sopimuksen voi tehdä henkilöstön edustaja koko henkilöstöä tai henkilöstöryhmää koskevaksi. Malli, jossa jokaisen työntekijän kohdalla arvioitaisiin erikseen, kumpaa työaikapankkia häneen sovelletaan, ei ole mahdollinen.


Jäikö webinaari näkemättä?

Voit ladata maksuttoman webinaaritallenteen alta. 

Katso tallenne

työaikalaki, lakiuudistus