Mikä muuttui arvosetelien alv-kohtelussa?

Piia Similä / 19.2.2019
Piia Similä

Uudistuksia arvonlisäverolakiin | ArvosetelitArvonlisäverolakiin tuli uudistuksia vuoden vaihteessa. Mikä muuttui? Kävimme uudistuksia läpi webinaarissamme KPMG:n asiantuntijan Joonas Paavolaisen johdolla.

1.1.2019 voimaan astui EU-tasoinen uudistus, joka koskee arvosetelien arvonlisäverotuskohtelua. Myös Verohallinnon ohje arvoseteleiden arvonlisäverotuksesta tuli voimaan samalla päivämäärällä. Arvoseteleitä koskevia säännöksiä sovelletaan 1.1.2019 alkaen liikkeeseenlaskettuihin arvoseteleihin. Sen sijaan ennen 1.1. liikkeeseenlaskettuihin arvoseteleihin sovelletaan vanhoja säännöksiä.

Arvosetelien verotukseen liittyvien muutosten lisäksi webinaarissa käsiteltiin niin ikään 1.1.2019 voimaan tullutta muutosta sähköisten palveluiden kuluttajakauppaan, samoin kahta arvonlisäverotukseen liittyvää hallituksen esitystä. Toinen näistä on esiintyvien taiteilijoiden, julkisten esiintyjien ja urheilijoiden vapaaehtoinen alv-velvollisuus, toinen sähköisten kirjojen ja sanoma- ja aikakauslehtien alennettu verokanta. Näistä blogissa ensi viikolla.

Arvoseteli vai maksuväline?

Arvonlisäverolaissa olevassa arvosetelin määritelmässä ”arvosetelillä tarkoitetaan välinettä, johon liittyy velvoite hyväksyä se tavaroiden tai palvelujen myynnin vastikkeeksi tai vastikkeen osaksi ja johon liittyvät myytävät tavarat tai palvelut taikka mahdollisten myyjien henkilöllisyys on mainittu joko välineissä itsessään tai sen sitä koskevissa asiakirjoissa, kuten sen käyttöehdoissa” (AVL 18 c § 1 momentti).

Arvosetelit voivat olla joko sähköisiä tai painettuja. Olennaista on kuitenkin erottaa arvosetelit maksuvälineistä, koska näiden kahden arvonlisäverokohtelu poikkeaa toisistaan. Arvoseteleiden liikkeeseenlaskuun sekä jakeluun liittyvät palvelut ovat arvonlisäverollisia, sen sijaan maksuvälineiden liikkeeseenlasku, välitys ja useat muut liiketoimet ovat rahoituspalveluina arvonlisäverottomia.

Maksupalveludirektiivistä löytyy määritelmä, jonka mukaan maksuvälineitä eivät ole sellaiset maksuvälineet, joiden haltija voi ostaa tavaroita tai palveluita liikkeeseenlaskijan tiloissa tai esimerkiksi rajallisessa verkossa. Maksuvälineen määritelmä ei täyty edelleenkään silloin, kun maksuvälineitä voi käyttää ainoastaan erittäin rajatun tavaran tai palveluvalikoiman hankkimiseen. Näin ollen esimerkiksi lounasseteli on arvoseteli, ei maksuväline.

Kahdenlaisia arvoseteleitä

Arvosetelit jaetaan yksikäyttö- ja monikäyttöarvoseteleihin. Yksikäyttöseteli on kyseessä silloin, kun tiedetään, mitä setelillä voi ostaa, minkä verokannan mukaisen hyödykkeen sillä saa ja missä maassa sitä voi käyttää. Jos seteli oikeuttaa vaikkapa kirjan hankkimiseen kirjakaupasta Suomessa, on kyse yksikäyttösetelistä.

Monikäyttöarvoseteli sopii eri verokantojen alaisten hyödykkeiden hankintaan. Siitä on kyse myös, jos hyödykkeen myyntimaa ei ole tiedossa. Toisin sanoen, jos etukäteen ei ole tiedossa, mitä arvosetelillä ostetaan, on kyseessä monikäyttöseteli. Esimerkkinä tästä on yleinen lahjakortti.

Muutama esimerkki arvoseteleistä

Pääsääntöihin arvoseteleistä ja maksuvälineistä on tehty tarkennuksia. Postimerkit eivät ole arvoseteleitä, vaan ne on suljettu määritelmän ulkopuolelle. Sama koskee yksilöityjä maksu- ja pääsylippuja. Sen sijaan vaikkapa elokuvien sarjalippu on arvoseteli, koska siinä yksittäistä elokuvanäytöstä ei ole yksilöity, vaan pääsylipun voi ostaa mihin tahansa näytökseen.

Yleiset etukortit, niin sanotut shoppailijan etukortit, eivät ole arvoseteleitä. Kortti ei ole suora
vastike tavaroista, vaan kortin haltija saa sillä erityisiä oikeuksia, esimerkiksi kaksi yhden hinnalla -tyyppisiä etuja.

Arvosetelien arvonlisäverokohtelun periaatteita

Arvosetelien luovutusta ei pidetä arvoseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynneistä erillisenä tavaran tai palvelun myyntinä. Yksikäyttöarvosetelistä etukäteen maksetut vastikkeet rinnastetaan ennakkomaksuihin, joista suoritetaan vero maksun kertymishetken perusteella normaaliin tapaan. Kun arvoseteli käytetään, veroa ei tilitetä enää toistamiseen.

Monikäyttöarvosetelin kanssa toimintatapa on toinen. Maksettu vastike ei ole ennakkomaksua, vaan vero suoritetaan tavaroiden tai palveluiden suorituksen perusteella. Myynnin vero suoritetaan arvosetelin käytön perusteella kyseiseen hyödykkeeseen sovellettavan verokannan mukaisesti. Jos arvoseteli jää käyttämättä, siitä ei tarvitse suorittaa arvonlisäveroa.

Veronperuste arvoseteleissä

Veronperuste lasketaan yleisten säännösten mukaisesti. Se on vastike ilman veron osuutta. Ellei arvoseteli kata koko vastikkeen hintaa, myös lisävastikkeesta tulee maksaa veroa. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun arvosteli kattaa vaikkapa puolet vastikkeen hinnasta ja setelin käyttäjä maksaa itse toisen puolen. Monikäyttöarvosetelistä saadusta vastikkeesta suoritetaan veroa vain siltä osin, kun setelin arvolla on ostettu hyödykkeitä.

Veronperustetta koskevat säännökset koskevat myös liikkeellelaskijan tai muun jakelijan suorittamia erillisiä palveluja.

Jäikö webinaari näkemättä?

Syvenny aiheeseen tarkemmin ja katso webinaaritallenne maksutta.

Katso tallenne »

Verotus, Lainsäädäntö