Määräaikaiset työsuhteet palkanlaskennassa

Piia Similä / 04.7.2018
Piia Similä
kesä-kirjanpitäjä

Monessa yrityksessä varma kesän merkki ovat kesätyöntekijät. Kesätyöntekijöiden työsuhde on usein määräaikainen. Millaisia asioita palkanlaskennassa täytyy kesätyöntekijöiden kohdalla huomioida? Miten yleisesti ottaen määräaikaisia työsuhteita käsitellään palkkahallinnossa? Talous- ja palkkahallinnon asiantuntija Riikka Lehtinen avasi aihetta seikkaperäisesti ja selkeästi webinaarissamme.


Selkeät sopimukset

Kesätöistä kannattaa sopia aina kirjallisesti työntekijän ja työnantajan välillä. Työsuhteen ehdot työnantajan täytyy joka tapauksessa antaa aina kirjallisena, joten selkeintä on tehdä kirjallinen työsopimus, jossa nämä ehdot ovat mukana.
 
Jos työsuhde jatkuu määräaikaisuuden jälkeen joko toistaiseksi voimassa olevana tai uutena määräaikaisena, pätevät palkanlaskentaan samat säännöt kuin muissakin työsuhteissa. Tässä kannattaa huomioida, ettei kahta määräaikaista työsuhdetta saa tehdä peräkkäin, jos jatkuva työ on täysin sama kuin edellinen. Sen sijaan esimerkiksi projekti on syy tehdä useampi määräaikainen työsuhde peräkkäin. Jos määräaikaisuuden jälkeen työsuhde jatkuu samasisältöisenä toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, ei koeaikaa voi aloittaa tässä alusta, vaan se voi olla korkeintaan sen, mikä määräaikaisuudesta on jäänyt koeaikaa jäljelle.
 

Loman kertyminen

Määräaikaisesta työsuhteesta kertyy joko vuosilomaa tai oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen. Ellei vuosilomaa pidetä, on oikeus lomakorvaukseen. Usein jos vuosiloma pidetään, sijoitetaan se määräaikaisuuden loppuun. On hyvä myös muistaa, että kaikki määräaikaiset työsuhteet eivät ole lyhyitä työsuhteita, vaan ne saattavat välillä olla esimerkiksi vuosia kestäviä projekteja. Tällöin määräaikainen työntekijä yleensä pitää lomaa myös työsuhteen aikana, ei vain lopussa.
 
Kesätyö kerryttää lomaa samojen sääntöjen mukaan kuin muissakin työsuhteissa, 14 päivän säännön tai 35 tunnin säännön mukaan. Säännöistä noudatetaan systemaattisesti sitä, mitä työsuhteen alussa on sovittu eli laskentasääntöä ei voida muuttaa kesken kaiken. Jos on esimerkiksi sovittu, että töitä on yli 14 päivää ja jossakin kuussa tämä ei toteudu, ei siirrytä lennosta 35 tunnin sääntöön. Ja jos lomaa ei kerry, kertyy työntekijälle oikeus vapaaseen. Kertymä on kaksi päivää jokaiselta kuukaudelta, myös niiltä, joina ei syystä tai toisesta ole töitä. Vuosilomakorvaus maksetaan töiden päättyessä tai viimeistään 30.9., ellei työ ole päättynyt ennen sitä.
 

Lomapalkanlaskennan säännöt

Työnantajan velvollisuus on antaa työntekijälle lomapalkkalaskelma, josta käy ilmi, kuinka lomapalkka on maksettu. Lomakorvauksen laskentasääntöjä on erilaisia:
 
- viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva sääntö, joista yleisempi on kuukausipalkkaan perustuva sääntö
- keskipäiväpalkkaan perustuva sääntö, jota sovelletaan yleisimmin tunti-, provisio- tai muun suorituspalkan yhteydessä ja jossa seurataan 14 päivää kuukaudessa -sääntöä (laskennan kertoimet löytyvät vuosilomalain 11§:stä)
- prosenttiperusteinen, jossa seurataan 35 tunnin ansaintasääntöä ja jota käytetään, jos on oikeus vapaaseen muttei lomaa: prosentit 9 % jos työsuhde on kestänyt alle vuoden 31.3. mennessä tai 11,5 %, jos työsuhde kestänyt yli vuoden 31.3. mennessä (poikkeuksia joissakin TES:issa)
 
Lomarahan eli ”lomaltapaluurahan” määrä on 50 % lomapalkasta. Sille ei ole perustetta laissa, mutta monessa TES:sta on. 

 

Lomapalkanlaskennan TOP 3 muistilista

- jokainen työsuhde kerryttää vuosilomaa tai oikeutta vapaaseen ja lomakorvaukseen
- laskennassa kannattaa noudattaa tarkkuutta
- jokaisella työnantajalla on velvollisuus toimittaa työntekijöille lomapalkkalaskelma.
 

Jäikö webinaari näkemättä?

Riikka Lehtisen webinaaritallenteen pääset lataamaan alta maksutta. Hyvää lomaa!
 
Katso tallenne
 
 

määräaikainen työsuhde, palkkahallinto, kesätyö