Kirjanpitolaki uudistui

Jasmin Kuittinen / 14.1.2016
Jasmin Kuittinen

Suomen kirjanpitolaki koki monia uudistuksia 1.1.2016. Muutokset vaikuttavat kirjanpitolakiin, kirjanpitoasetukseen ja muihin lakeihin. Niitä on noudatettava 1.1.2016 alkaen tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.

Procountor_vaaka_1200x628.png

Lähtökohtana kirjanpitolain uudistuksille on kesäkuussa 2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman tilinpäätösdirektiivin voimaan saattaminen. Direktiivi koskee tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksiä, konsernitilinpäätöksiä ja niihin liittyviä kertomuksia. Sen keskeisimpiä tavoitteita on keventää pienyritysten hallinnollisia velvollisuuksia.

Lain soveltaminen ja haltuunotto jakaantuu kahteen osaan: direktiivien tuomat muutokset ja kansalliselta pohjalta lakiin tulevat muutokset. Lakimuutokset liittyvät lähinnä sähköiseen taloushallintoon.

Tilinpäätösrajat ja pienet ensin -periaate

EU:n uuden direktiivin merkittävin ero aikaisempiin on pk-yritysten tukeminen suuryritysten sijaan. Esimerkiksi hallinnollisia rasitteita pyritään vähentämään. Jäsenvaltioiden mahdollisuuksia asettaa kansallisia vaatimuksia rajoitetaan.

Uudistuksessa pienyrityksen määrittelyrajoja nostettiin merkittävästi. Lisäksi luotiin uusi mikroyritysten luokka, joka saa erityisiä helpotuksia tilinpäätösten osalta. Muutokset vaikuttavat myös siihen, mitä tietoja eri luokkiin kuuluvien yritysten on tilinpäätöksissään esitettävä.

Uudessa kirjanpitolaissa määritellään suuryritykseksi yritys, joka ylittää kaksi seuraavista raja-arvoista: liikevaihto 40M €, tase 20M € ja työntekijöitä 250. Keskikokoisyrityksellä puolestaan maksimissaan yksi edellisistä raja-arvoista ylittyy.

Pienyrityksellä yksi seuraavista raja-arvoista saa ylittyä: liikevaihto 12 M€, tase 6 M€ ja työntekijöitä 50. Mikroyrityksellä puolestaan yksi seuraavista raja-arvoista saa ylittyä: liikevaihto 0,7 M€, tase 0,35 ME ja työntekijöitä 10.

Pienet ensin -periaate näkyy erityisesti pieniin ja mikroyrityksiin kohdistuvien pakollisten liitetietojen rajauksessa. Liitetietovaatimukset ovat kevyemmät kuin suurilla yrityksillä. Suuryrityksiltä vaaditaan toimintakertomus sekä rahoituslaskelma, keskikokoisilta vain toimintakertomus.

Liikkeen- ja ammatinharjoittajat sekä konsernit

Tilinpäätösvelvoite poistui useilta liikkeen- ja ammatinharjoittajista. Tilinpäätös täytyy laatia, jos kaksi mikroyritysten raja-arvoa ylittyy. Tilinpäätöksen vapaaehtoinen laatiminen voi olla kuitenkin kannattavaa, sillä vero- ja muut viranomaisilmoitukset sekä useat viranomaisilta haettavat luvat edellyttävät yhä tilinpäätöstasoista tietoa.

Pienkonserni on vapautettu konsernitilinpäätöksen laatimisvelvoitteesta (OYL alisteinen).

Liikkeen- ja ammatinharjoittaja on uuden lain mukaan velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, jos tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvoista vähintään kaksi on ylittynyt päättyneeltä ja sitä edeltävältä tilikaudelta. Raja-arvot ovat tase 100 000 euroa, liikevaihto 200 000 euroa ja keskimäärin kolme henkilöä palveluksessa.

Kirjanpitoaineisto

Tasekirja-nimikkeestä luovuttiin. Uudessa laissa käytetään käsitettä ”luettelo kirjanpitoaineistosta ja tilinpäätös”. Myös paperimuotoisen tasekirjan vaatimuksesta luovuttiin. Uudessa laissa ei enää tehdä eroa paperilla tai sähköisessä muodossa olevan aineiston välillä.

Liiketapahtumien, tositteiden ja kirjausten yhteys pääkirjanpitoon ja tilinpäätökseen on vaikeuksitta todennettava molempiin suuntiin. Tase-erittelyitä ei tarvitse varmentaa allekirjoituksella. Pää- ja päiväkirjan kirjauksia on voitava tarkastella sekä aika- että asiajärjestyksessä.

Säännökset ovat samat, hoidettiinpa taloushallinto perinteisesti tai täysin sähköisesti. Paperisen kirjanpidon arkistoinnin tulee yhä olla Suomessa. Sen sijaan sähköinen arkistointi vapautui luvanvaraisuudesta, jos aineistoon on Suomesta käsin välitön ja viivytyksetön tarkasteluoikeus.

Käsitteet

Uudessa laissa tarkennetaan muutamia käsitteitä. Esimerkiksi oikeat ja riittävät tiedot ovat nyt oikea ja riittävä kuva. Muuttuvat ja kiinteät menot puolestaan ovat välittömät ja välilliset menot. Vapaaehtoiset varaukset ovat verotusperusteiset varaukset.

Uudessa laissa on myös oma säädös olennaisuusperiaatteesta. Seikka on olennainen silloin, kun sen esittämättä jättämisen voidaan olettaa vaikuttaa tilinpäätösten ja toimintakertomusten perusteella tehtäviin päätöksiin.

Liikevaihto käsittää uudessa laissa tuotteiden ja palveluiden myynnistä saatavat tuotot. Se ei siis enää sisällä vain varsinaisen toiminnan myynnistä saatavia tuottoja.

Kirjanpidollinen käsittely

Satunnaiset tuotot ja kulut poistuivat sekä käsitteinä että erillisinä erinä tuloslaskelmalta. Ne esitetään liiketoiminnan muut tuotot ja kulut -nimikkeiden alla. Tilinpäätössiirtojen ryhmään lisätään oma kohtansa konserniavustukselle. Siirtymäajalla vertailutiedot on oikaistava edelliseltä tilikaudelta.

Pien- ja mikroyritykset voivat käyttää lyhyempää tuloslaskelmakaavaa, jossa esitetään vain bruttotulos eli mm. liikevaihtoa sekä materiaaleja ja palveluita ei tarvitse esittää enää omina erinään.

Pääomalainan takaisinmaksutarkoitus on selvitettävä ja sen tiedon perusteella pääomalaina merkitään taseessa joko omaan tai vieraaseen pääomaan. Rahoitusleasingsopimukset voidaan vaihtoehtoisesti käsitellä omaisuutena ja velkana.

Taseeseen aktivoituja kehittämismenoja ei saa käsitellä voitonjakokelpoisina varoina. Kehittämismenot, liikearvo ja muut pitkävaikutteiset menot on poistettava kymmenessä vuodessa, ellei muuta pystytä luotettavasti esittämään.

Taseessa käyvän arvon rahasto siirretään Muut rahastot -nimikkeen alle.

Haluatko lisätietoja?

Taloushallintoliiton sivuilta voit ladata materiaalia uudistetusta kirjanpitolaista. Siirry Taloushallintoliiton sivuille.

Onko tilitoimistossasi käytössä jo sähköisen taloushallinnon ohjelmisto?

Laadimme kirjanpitäjän 10 kohdan oppaan, jossa kerromme toimivat vinkit tehokkaampaan työhön sähköisen taloushallinnon avulla. Lataa opas ja nappaa talteen toimivat vinkit.

Lataa maksuton opas | Kirjanpitäjän opas

kirjanpito